Miten päädyin suunnittelemaan astioita
Mistä kaikki alkoi
Lapsena vietin paljon aikaa Polassa, sukuni vaateyrityksessä. Sen tarina ulottuu vuoteen 1927, jolloin Frans Isak Kurikka osti helsinkiläisen paitatehtaan ja nimesi sen Pallo-Paidaksi. Hänen poikansa Pentti Kurikka perusti Polan vuonna 1952, ja seuraavina vuosikymmeninä yritykset valmistivat paitoja ja vaatteita, joita myytiin ympäri Suomea ja vietiin Ruotsiin, Norjaan, Britanniaan ja Neuvostoliittoon. 1980-luvun puolivälissä niissä työskenteli noin 400 ihmistä.
Myöhemmin isoisäni Jukka Kurikka johti Polaa toimitusjohtajana, ja isoäitini Ia Kurikka suunnitteli sen mallistot. Se oli paikka, jossa asioita suunniteltiin, valmistettiin ja myytiin saman katon alla. Siinä ympäristössä kasvaminen jätti minuun jäljen. Tiesin jo varhain, että haluan luoda.
Teollinen muotoilu
En kuitenkaan koskaan aikonut suunnitella astioita. Halu luoda vei minut teolliseen muotoiluun, jota opiskelin ja tein työkseni vuosia, ensin Ruotsissa, sitten Italiassa ja Tanskassa. Se oli hyvä koulu siitä, miten asioita valmistetaan ja kuinka paljon ajatusta arkiseen esineeseen voi mahtua.
Paluu kotiin
Kun muutin takaisin Suomeen, olin utelias siitä, miten ympärillämme olevat esineet täällä oikeasti valmistetaan. Löydökseni yllätti minut. Käsityötaito oli upeaa: lasinpuhaltajia, keraamikkoja ja muita tekijöitä, joiden taidot olivat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Silti sitä oli yllättävän vaikea löytää. Suurin osa kotiemme ja ravintoloidemme esineistä valmistetaan suurissa, kaukaisissa tehtaissa ilman yhteyttä niiden tekijöihin. Halusin ymmärtää miksi.
Vastaus löytyi ruoan kautta
Vastaus löytyi hieman sattumalta gastronomian kautta. Tavatessani keittiömestareita joistakin maan parhaista ravintoloista näin saman kaavan yhä uudelleen. Heidän ruoanlaittonsa nojasi paikallisiin raaka-aineisiin ja perinteisiin, mutta lautaset ja lasit, joilla ruoka tarjoiltiin, heijastivat sitä harvoin. Samat lasit ja keramiikat täyttivät ruokasaleja kaikkialla, geneerisinä ja irrallaan paikoista, joissa niitä käytettiin.
Keittiömestarit tunsivat saman. He halusivat astioita, jotka olisivat yhtä omaleimaisia kuin heidän ruokansa, jotain, mikä kuuluu heidän ravintolaansa ja erottaa sen muista. Siitä työni alkoi.
Mistä nimi tulee
Nimi Iisak yhdistää kolme nimeä: Frans Isakin, joka aloitti kaiken, Pentti Iisakin, joka perusti Polan, ja omani, Isacin. Se muistuttaa, että esineiden suunnittelu ja valmistaminen lähellä kotia on jotain, mitä sukuni on tehnyt sukupolvien ajan, kauan ennen minua.
Mitä teen tänään
Nykyään suunnittelen jokaisen kappaleen tietyn teeman, gastronomian tai brändin ympärille ja herätän jokaisen mallin eloon yhdessä itsenäisten suomalaisten lasinpuhaltajien ja keraamikkojen verkoston kanssa. Suuri osa inspiraatiosta tulee luonnosta, sen pinnoista ja muodoista, kuten aalloista, joita liikkuva hiekka jättää merenpohjaan Sandwaves-kappaleissamme.
Jokainen malli syntyy kappaleena, joka tehdään tietylle ravintolalle tai hotellille. Myyntijaksojemme kautta samat kappaleet voivat nyt löytää tiensä myös sinun pöytääsi.